Sami Savio

Kaikki blogit puheenaiheesta EU

Äänestä sen puolesta mitä pidät tärkeänä

Huomenna, 26.5. on EU-parlamenttivaalien varsinainen äänestyspäivä. Vaikka ennakkoäänestäminen oli vilkkaampaa kuin edellisissä vaaleissa, on olemassa vaara, että äänestysvilkkaus jää alle 50 prosentin. Vaikka EU ja sen instituutiot saattavat vaikuttaa kaukaisilta, vaikuttavat Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset jokaisen eurooppalaisen elämään. Ota selvää ehdokkaista ja käy äänestämässä viimeistään huomenna. Minä tarjoan sinulle sosiaalisen, ihmis- ja työelämäoikeuksia painottavan vaihtoehdon.

Äänestä sen puolesta mitä pidät tärkeänä

Huomenna, 26.5. on EU-parlamenttivaalien varsinainen äänestyspäivä. Vaikka ennakkoäänestäminen oli vilkkaampaa kuin edellisissä vaaleissa, on olemassa vaara, että äänestysvilkkaus jää alle 50 prosentin. Vaikka EU ja sen instituutiot saattavat vaikuttaa kaukaisilta, vaikuttavat Brysselissä ja Strasbourgissa tehdyt päätökset jokaisen eurooppalaisen elämään. Ota selvää ehdokkaista ja käy äänestämässä viimeistään huomenna. Minä tarjoan sinulle sosiaalisen, ihmis- ja työelämäoikeuksia painottavan vaihtoehdon.

EU:lta rauhaa, demokratiaa ja reilumpaa taloutta

Demokraattinen Länsi-Eurooppa on vain pienehkö Aasian mantereen niemi. Lisäksi tämä niemi jakautuu kymmenien kansallisvaltioiden mosaiikiksi. Nuo valtiot ovat käyneet vuosisatoja karmeita sotia, joista painajaismaisimmat olivat kaksi maailmansotaa viime vuosisadalla. Niistä toisen jälkeen eurooppalaiset ottivat vihoviimein järjen käteen ja päättivät: ei koskaan enää. Se oli Euroopan Unionin alku.

Kunnianpalautus oikeusvaltioperiaatteelle

Oikeusvaltioperiaate on ylevältä kalskahtava ilmaus. Se tarkoittaa yksinkertaistaen sitä, että kaikki julkinen vallankäyttö pohjaa lakiin ja kunnioittaa kansalaisoikeuksia ja demokratiaa. Oikeusvaltiossa ihmisillä on hengen, vapauden, mielipiteen ja omaisuuden suoja. Oikeusvaltiossa kunnioitetaan kaikkien ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia.

EU meppinen ulostulleet ajatukset, miten myös ne voi olla niin matalatasoisia!

Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.  Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...

EU ja Ranska-Saksa -akseli

Jean Monnet visioi Euroopan integraation Ranskan ja Saksan kumppanuuden pohjalle. Hänen motiivinsa eivät varmasti olleet pelkästään ihanteelliset, sillä Saksan uudelleen nousu ja vaaraksi muodostuminen eivät suinkaan olleet olemattomia huolia 1940-50 -lukujen vaihteessakaan, eivät edes Saksassa. Vuosisataisen kilpailun ja vihollisuuden (joka ulottui kauas Saksan valtakunnan syntymistä edeltäneisiin aikoihin), poistamiseen oli kuitenkin paitsi reaalipoliittisia myös syvästi eettisiä perusteita.

Kauppasodassa EU:n taidot mitataan

USA vastaan Iran, USA vastaan Kiina, USA vastaan ihmiskunta. EU on näissä välissä, halusimme tai emme. Nyt jos koskaan mitataan EU:n kyky toisaalta pitää päänsä, toisaalta selviytyä ja toisaalta etsiä vaikeasta tilanteesta tulevan menestyksen avaimia. Kun kaikessa puheessa keskitytään vain ja ainoastaan Venäjään, pelkään että menetämme fokuksen tärkeämmiltä asioilta.

Rauhanprojektista euroarmeijaan?

Euroopan unionin sanotaan olevan rauhanprojekti. Mutta mitä EU tekee nyt, kun keskellä Eurooppaa soditaan, ydinasekilpavarustelu on palaamassa Eurooppaan USA:n ja Venäjän irtaantuessa INF-sopimuksesta ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan kylmän sodan jälkeen? Tai kun sodat Afganistanissa, Irakissa, Libyassa, Jemenissä, Syyriassa ja muualla ovat taas osoittaneet, että aseet eivät tuo rauhaa?

Suomi on alueellisesti erityinen ja erilainen maa Euroopassa

EU:n aluevaroilla on jo vuosien ajan tuettu yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä, tiedettä ja tutkimusta, työpaikkojen syntyä ja palvelujen kehittämistä. Mikä tärkeintä, tuki on ulottunut kaikkialle Suomea, ei vain suurimpiin kasvukeskuksiin.

Suomessa on eletty viime vuodet nousukautta. Talous kasvaa kaikissa maakunnissa ja työttömyys on vähentynyt koko Suomessa. Koko maan hyvästä kehitysvireestä on pidettävä kiinni ja siihen voidaan vaikuttaa EU:n  alue- ja rakennepolitiikan kautta.

Suomalaisen ruoantuotannon edellytykset EU-aikana

Suomalaiset ruoantuottajat ja koko elintarvikesektori ovat olleet 24 vuotta osa Euroopan Unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on vakauttanut viljelijöiden tuloa yksittäisistä vuosista 5-7 vuoden ennustettaviin budjettijaksoihin. EU-jäsenyytemme aikana tilojen on ollut mahdollista saada merkittäviä investointitukia.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä